Kaupungeista

Todella mahtavaa viettää täysin vapaa viikonloppu pitkästä aikaa. Edellisviikonloppu kului pitkälti Wienin lentokentällä lentojen myöhästelemisen takia, ja muutenkin oli melko ikävää eri syistä. Varoitan kaikkia Wienin lentokentästä ja Austrian Airlinesista. Viikon sisällä onnistuin myöhästymään kahdesti jatkolennolta: ensin kone oli myöhässä ollessamme matkalla Euroopan partiokonferenssiin Sloveniaan Wienin kautta. Jouduimme vuokraamaan auton jolla sitten menimme määränpäähän asti. Viikkoa myöhemmin kotimatkalla kävi samalla tavalla, vaan että Itävallasta on valitettavasti melko pitkä matka autolla kotiin. Austrian Airlinesin henkilökunta oli kaiken lisäksi töyekä ja yksi jopa suoraan huomautti minulle että äläpäs nyt pudistele päätäsi, voit ihan vapaasti valita jonkun toisen lentoyhtiön. Wienin lentokenttä sitäpaitsi markkinoi itseään lentokenttänä jolla koneen vaihto onnistuu helposti ja nopeasti.

Niin, sitten viime viikonlopusta. Yksi kohokohta oli käydä Skattalla katsomassa vallattua taloa. Valtaajilla on hienot suunnitelmat talon suhteen, ja toivon todellakin että kaupunki hyväksyy valtauksen. Aikaisemmin viikolla pohdin itsekseni sitä miten steriililtä ja kuolleelta Helsinki aina välillä vaikuttaa. Valtaajien sanoma on tältäkin kannalta tärkeä, kaupunkitilan tulee kuulua kaikille. Kaupunkitilan käyttö ei ole Helsingissä täysin kohdallaan. Miksi kukaan ei kyseenalaista sitä että tilan saa tapetoida mauttomilla mainoksilla ja kadut saa täyttää autoilla? Sitten kun vallataan pitkään tyhjänä seisstyt talo kaikkien käyttöön niin asiasta nousee helposti meteliä.

Pohdin myös viikonloppuna mitkä olisivat elämänlaadullisesti tärkeitä kriteereitä hyvälle kaupungille. Kriteerit olisivat seuraavat:
1. Kaupungin pitää sijaita meren äärellä. Mieluiten välimeren.
2. Ilmaston tulee olla mielyttävä. Kylmin lämpötila n 10 astetta ja lämpimin noin 25-35 astetta
3. Kauniita ja mukavia ihmisiä
4. Hyvää ruokaa ja viiniä kohtuu hintaan
5. Mielenkiinoinen ja hieno kieli
6. Kaupungin tulee myös olla elävä ja tarpeeksi suuri

Onko hyviä ehdotuksia?

Familjefest i Baku

Veckoslutet var exotiskt. Befann mig i Baku på European Youth Forums medlemsmöte. De Nordiska länderna hade lämnat in en ganska allmän resolution om demokrati och mänskliga rätigheter för att påminna om deras existens även i Azerbadjan. Allianssi var naturligtvis en av undertecknarna, men samtidigt måste jag säga att vi kanske ibland har en tendens att exportera vår demokratcirkus runt om i Europa utan att egentligen tänka på att vår modell kanske inte alltid är den bästa. Naturligtvis har Azrbadjan flera demokratrelaterade problem, snackade till exempel med några oppositionspolitiker som inte har det speciellt lätt. Politiken är toppstyrd och lämnar inte mycket utrymme för avvikande åsikter. På det sättet var det ju bra att vi lyfte fram ett känsligt ämne och förhoppningsvis kommer Azerbadjan att utvecklas i rätt riktning i framtiden.

Azerbadjan var ytterst kapitalistiskt, massor av pengar och dyra bilar överallt. Typ varannan bil är en Lada och varannan en megastor svart Jeep(En och annan Hummer skymtades också). Inkomstskillnaderna måste vara skyhöga. På en nattklubb betalar man lätt 9 euro för en öl. Hade förväntat mig att staden skulle vara mer orientalisk, men bland modebutekerna var det svårt att skymta så mycket orientaliska influenser. Min vän Gurban katapulterade mig dock in i en mer orientalisk verklighet på söndag efter mötet. Deltog på en familjefest med massor av människor, musik, vodka och dans. Det är lätt komiskt för ett ovant nordiskt öga när kostymklädda, mustaschprydda femtioåriga herrar fyller dansgolvet. Maten var god och feelisen på topp. Det lustiga var att prick klockan tolv åkte alla hem från krogen. Hundratals människor var ute på nolltid. Det var aningen lustigt, kan inte tänka mig en fest i Finland där alla är mer eller mindre på kanonbra festhumör plötsligt vid samma tidpunkt ser på klockan, stiger upp och går hem. Har man bra och roliga fester tillräckligt ofta kanse det blir så. Anlände till Finland passligt på dagen till den nationella supfesten vappen och klockan var i nte altför mycket när jag steg på tians spåra och upptäckte att hela golvet var nedspytt(detta var alltså före jag ens hunnit till festen). Själva festen jag var på var rolig och picknicken följande dag var kall men bra. Den iskalla vinden fick mig effektivt tillbaka till Finland från den svettiga stämmningen i Baku